Vetovoimanlaki
Blogikirjoitus 4.11.2025 Annikki Arponen
Vetovoimanlaki
Elämässä vallitseva ns. elämänlaki sisältää muun muassa seuraavat "pykälät": laki kaiken ykseydestä, laki jatkuvasta kehittymisestä ja vetovoimanlaki. Seitsemällä eri tasolla eläville olennoille tämä viime mainittu on tärkeämpi kuin tulemme ajatelleeksi. Mikä vetää meitä puoleensa niin fyysisellä, emotionaalisella kuin mentaalisella tasolla, ratkaisee monta seikkaa kehityksessämme. Tasolta yhtä tasoa korkeammalle siirtyminen on vetovoimakysymys. Eläintietoisuus saa jossain vaiheessa kiinni ihmistietoisuuden alalaidasta ja kampeaa itsensä uuteen ulottuvuuteen siksi, että jokin korkeammassa on vetänyt sitä puoleensa. Kehittymisemme persoonallisen tason organismiselämästä henkiseen elämään tapahtuu samalla tavalla: jokin korkeammassa vetää meitä puoleensa, ja yritämme napata siitä kiinni.
Henkisessä kehityksessämme ykseydenlaki pitää yllä vetovoimanlakia ja toimii kompassimme magneettiselle pohjoisnavalle hakeutuvana osoittimena. Saamme kieltää ykseyden olemassaolon ja hylkiä sitä aktiivisesti kaikilla eri tietoisuutemme tasoilla ajatuksissa, tunteissa ja teoissa, mutta sen vaikutus ei lakkaa. Meille niin tuttu syyn ja seurauksen lakikin toimii meissä ihmisissä ykseyden vetovoiman pohjalta. Ykseyden peruslain vetovoiman torjuminen maanpäällisten inkarnaatioitten aikana valmistaa meille automaattisesti uuden tilaisuuden jossakin tulevassa inkarnaatiossa valita ykseyden vetovoiman tai ykseyden torjumisen välillä. Elämänlaki ei ole rikoslaki, jossa rangaistaan tieltä poikkeamisesta, vaan vetovoimaa, jota ei voi vastustaa ikuisesti.
Ykseyden vetovoiman lain tai lainalaisuuden toiminnan tunteminen on kaikkitietävyyttä, joka mainitaan yhtenä niistä ominaisuuksista, joihin ihmistietoisuuskin yltää saatuaan päättötodistuksen ihmisyydestä fyysisessä maailmassa. Kaikkitietävyys ei ole ennustuskykyä eikä mahdolliset vaihtoehdot sisältävä faktatiedosto, vaan kykyä muodostaa synteesi kussakin tilanteessa vaikuttavien "henkisten" luonnonlakien keskinäisestä toimintajärjestyksestä eli hierarkiasta.
Arkielämässä kutsumme tällaista kykyä viisaudeksi: viisaus ihmisessä on lainalaisuuksien tuntemista ja niiden mukaan toimimista. Henkinen viisaus on henkisten lainalaisuuksien tuntemista ja niiden ohjaukseen mukautumisen hyväksymistä. Kokemuksella on suuri merkitys synteesikyvyn muodostumisessa. Tämä kokemus karttuu inkarnaatiosta toiseen eikä mikään kerran tajuttu mene hukkaan. Siksi enemmän kokeneilla on yleensä suurempi varasto. Sen ylle voi hetkeksi sytyttää intuition kattovalon ja tehdä sen valossa nopean yleiskatsauksen, jonka runkona on myös kokemukseen perustuva yksityiskohtien järjestyminen järkevään toimintajärjestykseen. Se, että kaikki elävät olennot toimisivat oman paikkansa kosmisessa järjestyksessä tietäen, on elämänkokemusten hankkimisen päämäärä. Pienelläkin tuntemuksenpoikasella tästä järjestyksestä on valtava vetovoima: ihminen ei halua enää toimia sitä vastaa.