Ajan ja paikan rajoittamat

Blogikirjoitus 5.5.2025 Annikki Arponen

Ajan ja paikan rajoittamat

Olemme jokainen ihminen oman aurinkokuntamme aurinko. Tulemme vain

harvoin ajatelleeksi, että meistä jokainen on huomattavan valtakunnan hallitsija.

Meillä on eritasoisia alamaisia hoitamassa eri tehtäviä valtakunnassamme. Tarkoitan

ihmisen fyysisen, psyykkisen ja henkisen kokonaisuuden rakennetta. Meistä jokainen

on kuningas ja hallitsija, jonka sana on laki alamaisille. Meissä tuon lain laatii

mielemme, ja koko systeemi toimii mielemme lakien hengessä. Lainlaatijoina

unohdamme usein suorittaa säätämiemme lakien perustuslaillisuustarkastuksen, toisi

sanoen ovatko meidän käyttövälineillemme ja ympäristöllemme säätämämme laki

maailmankaikkeuden perustuslain hengen mukainen: kaikki elämä on yhtä, ja me

olemme yhtä kaiken elämän kanssa.

Ihmisen on tarkoitus olla paitsi omien käyttövälineittensä myös koko luomakunnan

herra, muttei ei despoottina ja riistäjänä, vaan isänä ja aurinkona, joka hoitaa

maailmakaikkeuden kaikkien eritasoisten tietoisuuksien pyhää tehtävää: auttaa

tietoisuudessa jäljempänä tulevia kehittymään hyvin eteenpäin. Meidän ihmisten

opetuslapsia ovat eläimet, kasvit, mineraalit ja elementaalit mm. on kehomme solut.

Ihmistietoisuudesta jo päättötodistuksen saaneet jatkavat hekin samaa pyhää tehtävää

eli ihmiskunnan opastamista kehittymisen tiellä. Korkeimmillakin olennoilla on vielä

korkeammat opastajansa.

Monet ovat aidosti huolissaan siitä, kun eivät tiedä, miten voisivat olla avuksi

muille ihmisille ja luomakunnalle. Ei näy löytyvän keinoa, jolla yksityinen ihminen

voisi lisätä rauhaa ja hyvinvointia maailmassa niin, että se tuntuisi ja näkyisi, tai

kuten me niin usein asian ilmaisemme, että siitä olisi jotain sellaista hyötyä, jonka me

voisimme nähdä ja tuntea. On kuitenkin olemassa suora ja tehokas keino: lakata

lisäämästä paniikkia ja hätäännystä alempien luomakuntien keskuudessa mukaan

lukien oman organismimme solut. Se edellyttää kyllä todennäköisesti sen

hyväksymistä, että tällä hetkellä on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa

suoranaisesti ja heti tuntuvasti, vaikka haluaisimme. Mutta tärkeimmän voimme aina

tehdä: lakata olemasta huolissamme oman osuutemme vähäisestä näkyvyydestä. Jos

emme voi tehdä mitään heti näkyvää, voimme aina tehdä näkymätöntä ainakin sen

verran, että lakkaamme lisäämästä huolipilvien paksuutta.

Me aikaan ja paikkaan organismimme puolesta sidotut olemme niin vähäuskoisia

kaiken sen suhteen, mikä ei ole meidän aikaamme ja meidän paikkaamme sidottu.

Mielemme rakenne vaatii tapahtumiselta reaaliaikaisuutta eikä hevin suostu muuhun.

Voi, jospa vain näkisitte, mitä ajatuksenne ja tunteenne saavat aikaan

ympäristössänne, sanovat ne, jotka "näkevät". Jos vain näkisitte hyväntahtoisen

ajatuksen ja tunteen vaikutuksen, ette haluaisi muuta tehdäkään!